Taitajan kantti kesti katseen alla

Julkaistu , julkaisija

Taitajan kantti kesti katseen alla

Taitajan kantti kesti katseen alla

Kynä rapisee muistiinpanopaperia vasten pöydän jokaisessa nurkassa niin vinhaan, että jään itsekin miettimään, sanoinko äsken jotain vallan odottamatonta tai peräti kuulijakuntaan osuvaa.

Tuskinpa sentään, mutta ainakin sain hetkeksi vangittua läsnäolevien nuorten tarkkaavaisuuden. 

Silkka motivaatio ruokkii näitä yhdeksää kuuntelemaan, keskittymään ja valmistautumaan edessä olevaan koitokseen. Tilanne on uusi, mutta nuoret ovat jo saaneet plakkariinsa jonkin verran käyttökelpoisia taitoja. Jostain syvältä huokuu intohimoa olla parempi siinä, missä on jo valmiiksi hyvä.

Kun annat asialle intohimosi ja huomiosi, annat sille myös luvan kasvaa.

Hieman jännittyneen oloisina nuoret siirtyvät numeroiduille päätteilleen palastelemaan kuulemaansa ja luonnostelemaan sen pohjalta omaa ideaansa. Kilpailu on käynnissä. Yksi monesta, jonka osanottajat joutuvat lähipäivinä käymään läpi.

 

Tuomarihommissa

Olen tuomarin roolissa jakamassa tehtävää nuorten ammattitaidon SM-kilpailuissa Tampereella toukokuisena tiistai-iltapäivänä. Laji numero 203 on painotuotteen suunnittelu. Seitsemän suomalais- ja kaksi saksalaisnuorta ovat juuri saaneet minulta tehtäväkseen Luokkaretkisuklaan pakkauksen suunnittelun.

Homma ei ole ihan helpoimmasta päästä. Luokkaretkisuklaa on varainhankintatuote, jonka myyntituloja koululuokat voivat käyttää yhteisen matkansa rahoittamiseen.

Pakkaukseen ulkoasun tulee soveltua käyttötarkoitukseensa matkan määränpäästä tai varainkerääjien iästä ja opiskelupaikasta riippumatta. Pakkauksen tulee olla suklaamaun puolesta kustomoitavissa. Kanteen tulee jättää personoitavissa oleva alue, jossa luokka pääsee lyhyesti esittelemään itsensä, määränpäänsä ja matkansa tarkoituksen.

Ja tehtävänannon makeuden huippuna tulevat tietysti tärkeät elintarvikemerkinnät. Nekin pitää osata laittaa ohjeistuksen mukaisesti oikein.

Kun suunnitteluvaihe on ohi, valmistetaan mallit ja siirrytään luovasti tuotekuvauksiin.

 

taitaja2018Metsäkoneenkäyttöä, hiusmuotoilua, mekatroniikkaa…

Tuomarityöskentelyn yhteydessä pääsin tutustumaan Taitaja2018-tapahtumaan pintaa syvemmältä. On messuja, joilla teemasta riippumatta tunnelma on enemmän tai vähemmän tylsä. Väki valuu informaatiotulvan vallassa osastolta toiseen. Kaikki näyttää liian samanlaiselta.

Nuorten ammattitaidon SM-kilpailuissa hallikäytäviä tarpoessa näin ei todellakaan ollut. Pelkästään lajeja oli yli 40: automaalausta, metsäkoneenkäyttöä, asiakaspalvelua ja myyntiä, hiusmuotoilua, floristiikkaa, vaatteenvalmistusta, ilmastointiasennusta, mekatroniikkaa…

Kilpailijoita oli peräti runsaat 400. Koko yleisökunta taustajoukkoineen, tuomareineen, kutsuvieraineen ja kansainvälisine osallistujineen teki nelipäiväisestä tapahtumasta kymmeniä tuhansia ihmisiä vetäneen nuorisospektaakkelin. Hälinä oli kerrassaan valtava.

 

Uteliaista katseista viis!

Mikä messunäkymässä oli niin erilaista? Mikä teki tunnelman?

Nuoret. Heidän intohimoiselta näyttävä keskittyminen tekemiseen, jossa he ovat jo kilpailuun päästäkseen osoittaneet olevansa hyviä.

Vaikka ympärillä käyskenteli laumoittain väkeä ja jotkut uteliaat jäivät tuijottelemaan kilpailusuoritusta muutaman metrin päähän, kilpailijat pitivät pakettinsa kasassa. Työtä tehtiin herpaantumatta ja kirkkaan ajatuksen voimalla, kädet toteuttavana apurina aivotyölle.

Sehän se oli huikeaa! Harva aikuinen ammattilainenkaan yltää parhaimpaansa niinä hetkinä, kun on katseen alla. Hetkinä, jolloin oikeasti ihminen kasvaa.

 

Askelmerkit työelämään

Käytävillä käyskenteli nähdäkseni myös fiksuja työnantajia, joilla oli mahdollisuus kiinnittää tulevaisuuden osaajia. Rektytoijilla oli lisäksi omia osastojaan. Toivottavasti viikon aikana sorvattiin kuntoon monta kesäduunipestiä!

Oma viiden hengen työyhteisömmekin Suklaatilalla saa ajoittain piristystä nuorista kausityöntekijöistä. Loka-joulukuussa joulun lahjasesongin tiimellyksessä porukkamme pullistuu hetkellisesti jopa tuplakokoon.

Maaseudulla toimivana yrityksenä meillä on ollut ilo työllistää erityisesti oman kylän tai vähintään oman kirkonkylän nuoria. Fillarilla, skootterilla ja kevarilla tuntuu pääsevän yllättävän hyvin työmatkat syrjäkylän kinttupoluillakin. Lastemme hämmästykseksi eräs entinen työntekijämme - tuleva lentäjä muuten - jyräytti jokusen kerran pihaamme reipashenkisellä moottoripyörällään!

On ollut myös kertoja, jolloin olemme saaneet olla tarjoamassa nuorelle sen aivan ensimmäisen palkkatyöpestin. Se on etuoikeus työnantajalle. Tilaisuus antaa nuorelle hyvät, työelämässä eteenpäin kantavat askelmerkit. Neljänkympin molemmin puolin olevaa joukkuettamme nuoret piristävät juttuineen muutenkin melkoisesti!

 

TomiTaitajat2018tuomariMiten kävikään?

Miten kävi Taitaja2018-kilpailun lajissa numero 203 painotuotteen suunnittelu?

Nelipäiväisen, useista haastavista tehtävänannoista muodostuneen rupeaman päätteeksi kolmen kärjen muodostivat Sanna-Sofia Svensk EuroSkills Team Finlandista, Sanna Tonteri Stadin ammattiopistosta ja Tatu Grek Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta.

Hienoa työtä Sanna-Sofia, Sanna ja Tatu. Oli ilo nähdä teidän ja muiden kilpailijoiden työskentyä ja aikaansaannoksia! Luokkaretkisuklaista tuli tehtävänmukaisia, monesta oivaltaviakin. Löytyi taitoa, josta on iloa kolkutellessanne työelämän ovia.

Parhaat neuvoni teille työelämässä tästä eteenpäin:

  • Kysele
  • Kiinnostu
  • Kokeile
  • Rohkaistu

Keskity siihen tekemiseen, joka tuottaa roihun sisällesi. Ja hyvin käy!

 

Tomi Järvenpää

Suklaatilan isäntä

Logo-2C-28px-R

 

 

Paina tästä ja tilaa Isännänpostia sähköpostiisi kerran kuussa.

 

Kuva: Tatu Kannusmäki, Tredu, Taitaja2018

 


Kirjoita kommentti
Otsikko
Kommentti